MITEN KORVA TOIMII?
Muutamalla sanalla
Korva on kuulosta ja tasapainosta vastaava elin. Se koostuu ensinnäkin ulkokorvasta, johon kuuluvat korvalehti ja korvakäytävä. Sen jälkeen tulee välikorva, johon kuuluvat tärykalvo ja kolme kuuloluuta. Syvin osa on sisäkorva, joka koostuu tasapainoelimistä. Kaikilla on merkittävä rooli ulkoisten ääniaaltojen keräämisessä, voimistamisessa, muuntamisessa ja välittämisessä hermosignaalin avulla aivoille.
KORVAA TARVITAAN KUULEMISEEN JA TASAPAINOON. MITÄ TEHTÄVIÄ TÄLLÄ MONIMUTKAISELLA ELIMELLÄ ON? MITEN SE TOIMII?
Korvan anatomia
Korvalla on kaksi tehtävää: kuulo ja tasapaino. Monimutkaisten mekanismien elin koostuu kolmesta osasta: ulkokorva, välikorva ja sisäkorva.
Ulkokorva
Ulkokorva koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen on kuuloelimen näkyvä osa: korvalehti. Se kerää ääniä, voimistaa niitä ja ohjaa ne ulkokorvan toiseen osaan: korvakäytävään. Se siirtää äänivärähtelyt kohti tärykalvoa.
Korvakäytävä myös suojaa korvia erittämällä vahaa rauhassoluista. Nämä rauhaset erittävät vahaa , rasvaista eritettä, joka kostuttaa korvakäytävän seinämät ja johon vierasesineet tarttuvat. Korvavaha poistuu korvasta itsestään, ja kuljettaa vierasesineet ulos.
Varoitus: Epätavallisen suurina määrinä korvavahasta voi muodostua vahatulppa . Klikkaa tästä, jos haluat lisätietoja vahatulpan oireista!
Välikorva
Ulko- ja sisäkorvan välissä olevassa välikorvassa sijaitsee tärykalvo; hyvin ohut kalvo, joka värisee ääniaaltojen vaikutuksesta. Sen takana on täryontelo. Pyöreästä ontelosta löytyy kolme kuuloluuta: vasara, alasin ja jalustin. Mitä tehtäviä niillä on? Ne voimistavat tärykalvon värähtelyä, muuntavat sen ja siirtävät sen sisäkorvaan.
Välikorva myös suojaa korvaa liian kovilta ääniltä (> 80 db), sillä se vähentää niiden voimistamista. Lisäksi välikorva kommunikoi korvatorven kanssa, joka yhdistyy nielun takaosaan nenän korkeudella. Se takaa tasapainon ulkoisen ympäristön ja välikorvan välillä.
Sisäkorva
Sisäkorva koostuu kahdesta elimestä: kuuloelimestä eli simpukasta, ja tasapainoelimestä. Molemmista on yhteys aivoihin, jonne ne välittävät ääni- ja tasapainosignaaleja.
Simpukan värekarvalliset kuulosolut ovat nesteen peitossa. Kuuloreseptorisolujen värekarvat luovat hermosignaaleja: Kun soluihin saapuu värähtelyä välikorvasta, ne muuntavat värähtelyn ja välittävät äänet aivoihin äänihermojen välityksellä. Kuuloreseptorisolut eivät uusiudu! Niiden lukumäärä on rajallinen, joten niitä täytyy varjella. Siksi on tärkeää, että tiedostamme melun aiheuttaman vaaran.
Tasapainoelin muodostuu kolmesta kaarikäytävästä. Ne ovat täynnä nestettä, joka liikkuu pään liikkuessa: Aistinsolut rekisteröivät liikkeen, ja välittävät sen hermosoluille. Tasapainoelimessä sijaitsevat myös tasapainokivet (urticle ja saccule), jotka ovat herkkiä vertikaaliselle ja horisontaaliselle kiihtyvälle liikkeelle ja painovoimalle.
Tasapainon ylläpitämiseksi aivot käsittelevät sisäkorvassa sijaitsevan tasapainoelimen sekä muun muassa silmien, lihasten ja ihon aistinsolujen välittämää tietoa.
Korva – monimutkainen ja herkkä elin
Korvan toiminnan ymmärtäminen tarkoittaa myös tietoisuutta korvan eri osien tärkeydestä. Korvalehti, korvakäytävä, tärykalvo, kuuloluut, simpukka, tasapainoelin,... Jokaisella on terveyden kannalta tarkoin määritelty rooli.
Ennaltaehkäisy on tärkeää näiden toimintojen suojelemiseksi erilaisilta korviin kohdistuvilta sairauksilta sekä hyvän kuulon ja tasapainon ylläpitämiseksi: pudista korvat säännöllisesti ja oikein …
Lue lisää: miten korvat puhdistetaan oikein?
Lähteet:
https://www.lesvertiges.com/oreille-interne/otoconies-recepteurs-otolithiques.html (consulté le 15/01/2020)
https://www.futura-sciences.com/sante/dossiers/medecine-bruit-effets-sante-259/page/2/ (consulté le 15/01/2020)
http://www.cochlea.org/audition/oreille (consulté le 15/01/2020)
https://www.msdmanuals.com/fr/accueil/troubles-du-nez,-de-la-gorge-et-de-l’oreille/troubles-de-l’oreille-interne/présentation-de-l’oreille-interne (consulté le 15/01/2020)